Kova arkirytmi uuvutti Emma Körkön – nyt hän elää päivän kerrallaan ja uskoo palautuvansa tulevaan kauteen

Kysymys on toki dramaattinen, mutta kun puhutaan monen mittarin mukaan oman aikakautensa parhaasta naispesäpalloilijasta, niin kysymys on kiintoisa isommallekin yleisölle.

Körkköä ei tosiaankaan olla nähty räpylässä tai mailan varressa sitten viime syksyn finaalien. Kahtena peräkkäisenä vuotena vuoden naispesäpalloilijaksi valittu Körkkö avautui hiljattain Instagramissa omasta tilastaan ja kertoi, että syynä poissaoloon on ollut alipalautuminen.

Siis hetkinen! Körkköhän herätti viime kesänä lajiväen huomiota jättämällä Itä-Länsiottelun väliin viitaten fyysiseen uupumukseen. Mutta nythän eletään helmikuuta 7 kuukautta tuon tapahtuman jälkeen. Sarjan tähtipelaaja on siis viettänyt syksyn ja alkutalven poissa laji- ja fysiikkatreeneistä, kun päällimmäisin tavoite päivästä toiseen on vain ollut palautua omaan normaaliin olotilaan ja päästä harjoittelemaan ensi kesää varten. Miten tässä nyt näin on päässyt käymään?

Moi Emppu! Mitenkäs siellä Jyväskylässä keskiviikkoiltapäivää vietetään?

Kouluhommia tässä teen – aika paljon matikkaa ja sitten vähän ohjelmointia ja erilaisia logiikkatehtäviä.

Kirittäret on pelannut paljon harjoituspelejä talven mittaan, mutta Emma Körkön nimeä ei ole näkynyt pelaajalistalla. Mistäpä tässä oikein on ollut kyse?

Alipalautumisesta. Meillä oli kokeneempien pelaajien osalta aika pitkälle syksyyn vapauksia yhteistreeneistä, mutta aika pian tuo diagnoosi sitten kuitenkin tehtiin.  Eli en ole ollut oikeastaan koko syksynä enkä alkutalvesta joukkueharjoituksissa mukana. Olen pystynyt tekemään kevyitä juoksulenkkejä ja kevyttä punttiharjoittelua, mutta sykkeitä ei ole saanut nostaa. Eli kovia juoksutreenejä en ole pystynyt tekemään lainkaan ja lajitreenit saa laskea vissiin yhden käden sormilla.

Perimmäinen syy on siis ollut ylikuormitustila. Millä tavalla nämä ylirasitusoireet ilmenivät?

No ylipäätään suorituskyvyn laskuna, esimerkiksi punttitreeneissä ei jaksanut tehdä juuri mitään. Väsymys oli kova ja uniongelmat jatkuvia. Ortostaattinen syketesti osoitti myös, että aamusykkeet olivat paljon normaalia ylempänä jatkuvasti. Tein vastaavan syketestin jo viime talvena, joten kyllä testit osoittivat pitkään, että kroppa ei ole vielä palautunut.

Ovatko nämä ylirasitusoireet jatkuneet aivan loppukesästä asti, kun jätit ylirasitukseen viitaten jo viime kesänä Itä-Lännen väliin?

Sitä on tosi vaikea sanoa mistä se on lopulta lähtenyt liikkeelle. Itse olen tässä pohtinut, että se on mahdollisesti lähtenyt jo vuosi sitten keväällä liikkeelle, koska silloin tein paljon töitä, opiskelutahti oli kova ja siihen vielä treenit päälle. En ole koskaan saanut itseäni pelkästään treenaamalla ylikuntoon, joten kyllä tässä on tuo kuormituksen kokonaisvaikutus taustalla. Eli kun en ollut keväästä vielä palautunut kesälle, niin siinä se syy saattaa olla.

Onko teillä joukkueessa alettu kiinnittää enemmän huomiota urheilijoiden palautumiseen tämän sinun keissisi seurauksena?

Ei ehkä nyt pelkästään tämän minun tapaukseni myötä, mutta erittäin iso askel tähän suuntaan on ollut siirtyminen kolmeen fysiikkavalmentajaan. Jokaisella urheilijalla on oma henkilökohtainen valmentaja, joka huolehtii urheilijan kokonaiskuormituksesta ja palautumisesta. Valmentajan kanssa sovitaan oma henkilökohtainen viikkokuormitus ja fysiikkaharjoitteet sovelletaan sen mukaisesti.

Minkälainen tunne se on ollut seurata toistaiseksi sivusta oman joukkueen pelejä?

Olihan se hienoa päästä edes kaarelle tuossa taannoisissa Halli-SM-alkuturnauksessa. Eipä tässä muuten ole paljon pystynyt asiaan vaikuttamaan, kun on ollut tieto siitä, etten ole vielä pelikunnossa. Jos olisin pelannut, niin en tiedä kuinka kauan olisin sitten vielä sen jälkeen joutunut olemaan sivussa. Olen sisäistänyt asian, eli vaikka kuinka tekisi mieli pelaamaan, niin se ei ole tässä kohtaa järkevää.

Miltä oman joukkueen peli on vaikuttanut Emma Körkön silmissä?

No on se ainakin ollut nousujohteista. Tämä on varmasti ensimmäinen talvi ikinä, kun emme ole päässeet säännöllisesti harjoittelemaan pitkällä kentällä emmekä treenaamaan nurmella tilanneharjoituksia. Tämän takia peleistä saatu oppi on ollut äärimmäisen tärkeää joukkueelle. Uuden Hippos-2020 hankkeen piti tuoda asiaan parannusta, mutta ei tässä auta kuin vain sopeutua tilanteeseen. Toisaalta ihan hyvin tässä on pärjätty eli ei tämä homma siihen tule kaatumaan, ettemme pääse säännöllisesti pitkälle kentälle treenaamaan.

Nyt on kulunut kuta kuinkin 5 kk finaaleista ja kauden alkuun on vajaa 3 kk aikaa. Miten koet tämän episodin mahdollisesti vaikuttavan kesään valmistautumiseen?

Noin yleisesti en näe, että sillä lopulta olisi vaikutusta, toki vaikea on vielä ennustaa miten oma olo tästä lähtee paranemaan. Homma pitää ottaa nyt niin rauhallisesti, että takapakkia ei enää tulisi. Muutoin se kunnon treeniin mukaan pääsy kestäisi vielä pidempään. Jos kaikki menee tästä eteenpäin hyvin, niin en näe, että se vaikuttaisi mitenkään suoritustasooni kesällä. Kun tulin takaisin Kirittäriin keväällä 2020, niin tein ensimmäiset lajitreenini toukokuussa ja siitä tuli ihan hyvä kausi. Joten tätä taustaakin vasten en ole vielä asiasta huolissani.

Olet saavuttanut pesäpallossa jo kaiken ja vähän enemmänkin. Mikä vielä motivoi treenaamiseen?

No varmaan se, että pelaaminen on edelleen ihan mukavaa hommaa. Tietysti sitä haluaa aina uudestaan voittaa mestaruuden ja pystyn edelleen kehittymään monella osa-alueella. Uhrauksiin verrattuna tämä on ainakin vielä sen arvoista. Onko tämä vuosi sitten viimeiseni – sitä en osaa sanoa. Tänään voin olla asiasta yhtä mieltä, huomenna toista ja ylihuomenna taas toista mieltä. Mennään päivä kerrallaan.

Kummiyritykset

#uuttakohti #liikuntapääkaupunki #jyväskylä #pesis #elämänenergiaa #pesis100