Periksiantamaton, kylmäpäinen Kirittäret iski voiton päähän mestaruudesta

Peli itsessään oli myös ikimuistoinen. Kirittäret hallitsi avausjaksoa kovan alkurykäisyn jälkeen ja toisen jakson valtava nousu tappioasemassa oli huikea. Yleisö eli villisti mukana ja sen pauhu ja mylvinä kuului varmasti pelin ratkaisuvaiheessa aina Vaajakoskelle asti. Jos tämä oli vanhan Hippoksen joutsenlaulu, niin se jää varmasti useiden paikalla olijoiden katsojien muistiin lähtemättömästi.

Kirittärien alku oli suorastaan shokeeraava. Emma Körkkö aloitti kenties Hippoksen jäähyväisottelussaan sellaisen rallattelun, jota ei olla naisten finaaleissa moneen vuoteen nähty. Körkkö löi takatilanteessa 2-rajasta kunnarin ja tilanteeksi 3-0. Mailataituruutta jatkoi Venla Karttunen huikaisevalla kierteisellä varsilyönnillä 2-rajaan, johon Mansen ulkokentällä ei ollut mitään mahdollisuuksia vastata – tilanne 4-0. Myös Vuoden tulokkaan tittelistä taisteleva Sara Kujanen jaksaa edelleen pitkästä kaudesta huolimatta. Ärhäkkä isku 3-pussiin ja tulostaulu näytti jo lukemia 5-0.

Tämäkään ei riittänyt hurmiossa pelanneelle kotijoukkueelle. Uuden lyöntikierroksen aluksi Ella Korpela löi ottamattoman lyönnin väliin ja tilanne oli jo 6-0 ja taululla vasta yksi palo. Venla Karttunen huudatti vielä Hippoksen yleisöä lyöden Körkön tapaan 2-rajasta pallon maisemaan. Oli kyllä Senni Sallisen korkeasta tolpasta melkoinen veto! Kirittäret pyöritti kaikkiaan 20 minuuttia omaa sisävuoroaan ja taululla sen jälkeen käsittämättömät 7-0 numerot.

Käytännössä avausjakso oli ratkennut, mutta juoksuhanat pysyivät auki. Lentokelillä molemmat joukkueet tehtailivat vielä 5 juoksua ja jakso päättyi Kirittärille lopulta 1,5 tunnin vääntämisen jälkeen 12-5.

Toinen jakso alkoi juoksuitta, mutta toisella sisävuorollaan puolestaan Manse laittoi tuulemaan. Sara-Ella Kemppaisen ja Kirsi Ala-Lipastin 2-rajaläpärit toivat molemmille kunnarin ja kun vielä Sylvi Pellonperä onnistui välilyönnissään, niin Manse johti peliä 0-4.

Yleisössä jo huokailtiin ja jotkut saattoivat siirtää ajatuksensa jo Supervuoroon, mutta Kirittärien tekemiseen tilanteella ei ollut minkäänlaista vaikutusta. Joukkue teki kylmästi kärjestä palottoman ajolähdön, josta Emma Körkkö löi 2-saumaan ja Anna Ala-Kauhaluoman räpylästä kavennuksen 1-4. Mansen sisävuorolla otettiin nopeasti 3 paloa ja taas lähdettiin hyökkäämään. Tänään lisääntyneestä peliajasta kiittänyt 2-kärki löi etupesät täyteen ja sitten tuli lyömään Venla Karttunen, jonka maila oli tänään aivan liekeissä. 2-luukusta läpilyönti, jonka seurauksena 2-4.

Isossa roolissa takapesien täyttäjänä tänään pelannut Susanne Ojaniemi oli juuri järjestämässä yhden palon ajolähtöä, kun Saaga-Angelia Raudasoja heitti aivan turhan tuntuisen polttoyrityksen Sussen 2-rajanäpystä. Ja harhaanhan se meni 1-pesästä, ja Ella Korpela juoksi kotiin 3-4. Heti perään 1-2 -tilanteessa Tinja Töyrylän kopinnosto putosi kenttään 3-pesän takana, kun kaksi Ala-Lipasti ja Hukka yrittivät samanaikaisesti tavoitella palloa. Susse Ojaniemi kiitti ja juoksi kotipesään tasoittaen pelin 4-4.

Mansen viimeisellä sisävuorolla nähtiin upeita Kirittärien ulkopelisuorituksia. Ensin Ella Mäkelä suolasi Henna Peltokankaan 1-pesälle. Hetkeä myöhemmin Laura Toikkanen poltti etenijän 3-pesälle. Mansen Elli Kattelus löi vielä joukkueelleen 3-tilanteen, mutta sitten nousi esiin Hippoksen yleisö. Mieleton yleisön mylvinä saatteli Mari Mantsisen tolppaa ja laittomaksihan Katteluksen lyönti jäi. Huikea päätös toiselle finaalille.

Mansen pelätty ykköskärki toimi tänään selvästi paremmin kuin finaaliavauksessa, mutta eipä tuolla ollut lopputuloksen kannalta merkitystä. Varsinkiin Virpi Hukka oli kovassa iskussa ja järjesteli hyvin tilanteita. Senni Sallinen oli nostettu jälleen lukkarin tontille, ja alun pienen haparoinnin jälkeen Sallinen pelasi hyvin. Elli Kattelus on pelannut erinomaiset finaalit ja ollut jatkuva uhka Kirittärien koppareille.

Kirittäristä puhuttaessa on vaikea enää löytää oikeita adjektiiveja kuvaamaan joukkueen peliesityksiä. Kun muistelee kuinka tuskaista se kulku välillä kesällä oli ja nyt nähdään aivan maailmanluokan peliä, niin ero on kuin yöllä ja päivällä. Joukkueella on kuitenkin itsellään se usko säilynyt omaan tekemiseen vaikeittenkin vaiheiden läpi. Pudotuspeleissä jo kahdeksan voittoa putkeen ja niissä ainoastaan yksi jaksotappio on kerrassaan vallaton suoritus.

Puheet vain kovasta ulkopelijoukkueesta voidaan lopettaa tykkänään tähän paikkaan. Kirittäret pelaa uskomattoman hienoa sisäpeliä: kahdessa ottelussa 26 juoksua Mansen tasoisen joukkueen ulkokenttään. Kirittärien kultajuna on saatu nyt kiijdytysvaiheeseen. Melkoisia jarrumiehiä ja -naisia pitää Mansen joukkueesta löytyä, mikäli he aikovat voittaa Kirittäret kolme kertaa putkeen. Kirittärille riittää siis enää yksi voitto Suomenmestaruuden varmistamiseksi.

Kirittärien ykköspalkittu Venla Karttunen – huikeat onnittelut upeasta pelistä itsellesi ja koko joukkueelle! Tuo mailastasi lähtenyt 2-rajan hidastettu arvioitiin kisalähetyksessä yhdeksi kauden komeimmista lyönneistä. Menikö siinä kaikki niin kuin oli suunniteltu?

– Kiitos! Kyllä se isku oli tarkoitettu juuri tuollaiseksi.

Oliko joukkueen kuinka vaikea valmistautua peliin, kun edellisestä kohtaamisesta oli vain se 20 tuntia?

– Ihan normi valmistelut meillä oli, mitä nyt jouduttiin vähän aikaistamaan tiettyjä asioita, kun peli oli noin aikaisin. Mutta en usko, että sillä oli kummallekaan joukkueelle merkitystä. Kyllä näihin finaaleihin saa aina kovan latauksen.

Mikä on joukkueen tunnetila tällä hetkellä? Ulkopuolisena kun katsoo teidän tekemistä, niin tuntuu, että teitä ei pysty mikään asia horjuttamaan.

– Aika vapautunut on joukkueen olotila tällä hetkellä. Sellainen matka mikä meillä tässä on ollut, niin ei kyllä kovin moni asia voi enää horjuttaa tuota joukkuetta. Kyllä meidän pitää silti loppuun asti mennä tilanne kerrallaan ja ratkaista ne. Meillä on koko finaalisarjan aikana ollut ote Mansesta, mutta se on kova joukkue, joten hyvin pitää meidänkin pelata myös jatkossa. Joukkue on uskonut koko kesän itseensä, vaikka muualla tuo usko on kyllä välillä meinannut loppua.

Pelinjohtaja Mattias Kitola – isot onnittelut voitosta! Olitte suorastaan häikäiseviä heti ottelun alussa. Mihin tuo armoton isku (7-0) perustui?

– Kiitos-kiitos. Pelin keskellä täytyy tunnistaa tiettyjä tilanteita milloin kannattaa iskeä ja nyt sattui tulemaan muutama etukäteen katsottu paikka tuohon avausvuoroon: Körköllä valelähdöllä katsottu paikka 2-rajaan tuohon ulkopelikuvioon ja Karttusella kopinnostoasennosta rajaan samasta syystä. Kun muidenkin pelaajien suorittaminen oli mallia 10+, niin silloin tulos on tuo. Vielä jos joku kirjoittaa, että meidän sisäpeli on takkuista, niin 26 juoksua olemme kuitenkin lyöneet kahteen päivään.

Toisella jaksolla olitte tiukassa tilanteessa Mansen mentyä jo 0-4 johtoon. Sieltä nousu tasuriin kahdessa vuoroparissa oli kova temppu. Tinja Töyrylä sanoi pelin jälkeen, että ei siinä kohtaa ollut mitään hätää ”jos löimme 12 juoksua avausjaksolla, niin tiesimme, että juoksuja pystytään lyömään vielä paljon”. Mihin tämä valtava itseluottamus perustuu pelinjohtajan silmin nähtynä?

– Kyllähän peliin monenlaisia tunteita mahtuu. Meidän ulkopeli on ollut rautaa, mutta nyt tuli yksi kopinnostojuoksu ja kyllä se Kemppaisen lyönti oli hyvä, mutta ei olisi tuohon paikkaan saanut mennä läpi. Meidän ulkopelille tuli vain Mansen toisella vuorolla pieni synkkä hetki. Eihän se mukavaa ole seistä tuolla, kun taululla on 0-4 ja palottomat ajolähdöt pyörivät. Nuo hetket täytyy vain sietää ja kammeta sitten itsensä hetki hetkeltä mukaan peliin. Teimme pikku rauhoituksen tuon ulkovuoron jälkeen. Kolme omaa sisävuoroa oli vielä käyttämättä, joista vain kaksi sitten lopulta tarvittiin. Ajatus ei saa karata liian pitkälle, vaan lähdimme vain voittamaan tilanteita yksi kerallaan.

Usein sanotaan, että se kolmas voitto finaaleissa on aina se kaikkein vaikein ottaa. Miten tästä nyt edetään lauantain 3. finaaliin?

– Puolivälierissä ja välierissä kuulin tuon saman väitteen, mutta enpä tiedä onko se lopulta sen vaikeampi kuin ensimmäinen tai toinenkaan voitto. Kun huippujoukkue on vastassa, niin kyllä se vaatii eheän pelin ja valmistautumisen. Tavoitteemme on mestaruus ja sillä ei ole merkitystä kuinka monta peliä se vielä vaatii. Alkuviikko palautellaan ja tehdään sitten vähän fysiikkaa ja tämän jälkeen taas palavereja ja lajiharjoitusten pariin. Teemme tämän päivän perusteella vähän täsmennyksiä ja otetaan hyviä juttuja matkaan. Me menemme seuraavaan peliin ja seuraavaan tilanteeseen niin kauan kuin se sitä vaatii.

– Yleisölle haluan antaa vielä erityiskiitokset. Oli kyllä mahtava jyväskyläläisyleisö tänään ja porukkaa oli tullut paljon kauempaakin katsomaan peliä. He tulivat hienosti joukkueen taakse ja se viimeinen palo, mihin ottelu sitten päättyi, niin yleisö sen palon teki. Eli valtava kiitos siitä!

Seuraava ja mahdollisesti ratkaiseva finaali pelataan Tampereella lauantaina 17.09.2022 klo 13. Kirittärien fanibussi on lähdössä vieraspeliin, mukaan matkalle pääsee varaamalla paikan tästä: https://forms.gle/AY5XW15Ty3db94yp8

Harvian Jälkilöylyt

Ottelun lehdistötilaisuus

Ottelun Huippuhetket Ruutu-palvelussa (ilmainen): https://www.ruutu.fi/video/4178529

Tilastot: https://www.pesistulokset.fi/ottelut/58505

Palkitut

Otteluraportin tarjoaa

#uuttakohti #liikuntapääkaupunki #jyväskylä #pesis #pesis100 #tunteenpaloja