Puoli elämää superpesiksen parissa – konkaripelaaja Emma Körkön 15. kausi pyörähtää käyntiin

 – Yleinen

TJ Emma Körkkö ei paljon esittelyjä kaipaa – jokainen naisten superia yhtään seurannut tietää tämän pesäpallon ”yleiskoneen” – ja moni heistäkin, jotka eivät aktiivisesti edes seuraa pesistä. TJ hoitaa itseään korostamattomalla, mutta tehokkaalla tyylillään sisä- ja ulkopelin ja kauden lopuksi pokkaa pystin toisensa perään päätösjuhlallisuuksissa. Sellaista tilastoa ei olekaan, jossa Emma Körkön nimi ei olisi […]

TJ Emma Körkkö ei paljon esittelyjä kaipaa – jokainen naisten superia yhtään seurannut tietää tämän pesäpallon ”yleiskoneen” – ja moni heistäkin, jotka eivät aktiivisesti edes seuraa pesistä. TJ hoitaa itseään korostamattomalla, mutta tehokkaalla tyylillään sisä- ja ulkopelin ja kauden lopuksi pokkaa pystin toisensa perään päätösjuhlallisuuksissa. Sellaista tilastoa ei olekaan, jossa Emma Körkön nimi ei olisi keikkunut kärkipaikoilla. Vaikka uraa on Emmalla takana jo 14 kautta ja kertaalleen hän ehti jo hetkeksi pesiksestä eläkkeellekin, vauhti tuntuu vain vuosi vuodelta kiihtyvän – myös se juoksuvauhti. TJ tunnetaan tunnollisena vaihtajana, varmana kotiuttajana ja liukkaana etenijänä, joka kärjen takana tuo hämmästyttävän paljon juoksuja – ja tietysti kunnareistaan, joita viime kaudellakin paukahti runkosarjassa täysi tusina.

Mutta kuten kaikki Kirittärien pelejä seuranneet tietävät, Emman ansiot eivät jää sisäpeliin. Vähintään yhtä dominoivia ovat otteet ulkopelissä ja siitä kertovat myös pelaajien äänestämät kultaiset räpylät viideltä kaudelta! Katsomosta näyttää usein siltä, että aivan sama, minne ja mitä yritetään lyödä, lopputulos on kuitenkin se, että pallo on Emman räpylässä. Hosumatta ja hötkyilemättä TJ näyttää aina olevan valmiiksi juuri siellä, minne pallo on tulossa, ja samalla lailla hosumatta ja hötkyilemättä on palo toisensa perään taas ristinä taululla. Ja taas kuullaan katsomossa tuttu lause: ”Se on helppoa, kun sen osaa!”

Kolminkertaiset vuoden pesäpalloilijat voidaan laskea kahden käden sormilla: 1960-luvulla tähän ovat yltäneet Tuulat Salonen ja Rantanen, 1970-80-lukujen taitteessa Marita Karhunen, 1980-90-lukujen taitteessa Jyväskylän Kiriä ja Lapuan Virkiää edustanut multilahjakkuus Riikka Nieminen ja 2000-luvun alkuvuosina pitkän pelaajauransa viimeiset kuusi vuotta Kirittärissä kruunannut Katja Saari. Viime syksynä saman kunnian saavutti Emma Körkkö. (Miesten puolelta mukaan tähän triplakööriin pääsevät 1950-luvulla uraansa tehnyt Jussi Kiikeri ja 2000-luvulta Toni Kohonen ja Tuomas Jussila.)

Kun 15. kausi naisten superissa on pyörähtämässä käyntiin, saimme juuri huhtikuussa 30-vuotissynttäreitään viettäneen TJ:n Fanikatsomon haastatteluun.

Hei, sulla oli eilen synttärit. Onneksi olkoon omasta ja Fanikatsomon puolesta! Onko kolmenkympin kriisiä pukannut?

No, ei ole sillä lailla. Jotenkin näen sen kriisin liittyvän siihen, mitä pitäisi elämässä tehdä tai muuta, niin ei ole mitään sellaista, mutta ehkä enemmän se numero tuntuu pahalta. Mutta ei ole mitään isompaa kriisiä. 

Mun isä aina mua lohduttaa, että pyöristät vain lähimpään sataan, niin ei ole mitään hätää.

Ollaan vielä turvallisilla vesillä!

Mitenkäs yliopistossa, alkaako opiskeluvuosi olla paketissa vai vieläkö on tenttejä edessä?

No, aika paketissa on. Yksi tentti on vielä ja tämän viikonlopun aikana pitää palauttaa yhden kurssin tehtävät, mutta kyllä on hyvinkin paljon voiton puolella jo.

Se kuulostaa hyvältä. Olet sitä pääainetta vaihtamassa?

Joo, nyt opiskelen tietotekniikkaa ja tietojärjestelmätieteiden puolelle olisi tarkoitus nyt hakea siirtoa. En ole ihan satavarma, onnistuuko se nyt, vai pitääkö vielä käydä yksi kurssi vai menisikö ilman sitä. Mutta jos sitä kurssia ei tarvitse käydä, sen siirron pitäisi onnistua.

Kerrotko meille, jotka ei tästä IT- ja ATK-maailmasta mitään ymmärretä, mitä eroa näillä on?

Tietotekniikalla opiskelevat ehkä enemmän toteuttavat, se on enemmän sellainen koodaripuoli, ja tietojärjestelmätieteiden puolella sitten enemmän suunnitellaan koko prosessia, ja sieltähän valmistuu siis kauppatieteiden maisteriksi.

Ja mitä siis isona tekee tällainen tietojärjestelmätieteilijä?

[nauraa] En oikein itsekään tiedä! Mahdollisuuksiahan on ihan äärettömän paljon. Se on ihan mukavaa, että pystyy erikoistumaan mihin ikinä haluaa.

Kuulostaa nykyaikana tosi tärkeältä hommalta.

Kyllä se sitä varmaan on.

Emma Körkkö
Kuva Foto-Antti / Jyrki Röppänen

Olet ollut ahkerana somessa talvella ja pitänyt Insta-livejä, niin jatkuvatko livet myös pelikaudella?

Itse asiassa siitä ei ole ollut puhetta, mutta itse ehkä ajattelin alun perin, että voisi pelikauden pitää taukoa ja jatkaa syksyllä, mutta ei ole sen kummemmin vielä asiaa mietitty. Mutta ainakin syksyllä on tarkoitus jatkaa, ei lopu tähän.

Talvella Lapuan Janette Lepistö sanoi Insta-livessänne kuvittelevansa harjoituksissa, että lyö sinulle. Janetelle et pääse lyömään, kun hän on lyöjäjokeri, mutta keitä itse pidät pahimpina vastustajinasi ulkokentällä, joita voisi käyttää mielikuvaharjoittelussa?

Jaa-a, ihan hyvä kysymys! Varmaan riippuu vähän tilanteesta. Jos miettii vaihtotilannetta, niin ne on parhaimmat etukenttäpelaajat ja lukkarit, keitä siinä miettii, ja takatilanteessa – siihen en oikein edes osaa sanoa. Ei ole tullut mieleen ketään yksittäistä pelaajaa, vaan ennemmin siinä miettii lukkaria.

Mitä luulet, tuntuuko nyt jotenkin erilaiselta pelata Janettea vastaan nyt, kun tunnet häntä paremmin näiden yhteisten somejuttujen jälkeen?

No, en mä usko, että se on mitenkään erilaista.

Oletko miettinyt, että olisiko joku muukin pelaaja, jonka kanssa haluaisit tehdä yhteisiä somejuttuja?

En ole miettinyt, mutta totta kai aina, jos on jollakin jotakin sanottavaa, tai niin kuin meilläkin Janeten kanssa lähti heti keskustelu virtaamaan aika nopeastikin, vähän kuin vahingossa, niin asioista on kuitenkin aina mukava keskustella. Jos sellainen ihminen löytyy, niin totta kai, mutta ei ole mielessä ketään.

Tosi mukava on ollut niitä kyllä kuunnella.

Kiva kuulla!

Olet puhunut viime aikoina paljon palautumisesta ja levosta. Onko kesään tulossa nyt treenimuutoksia tai aiempaa enemmän vapaa-aikaa tai jotain uusia ajatuksia?

En osaa sanoa tarkkaan, se vähän riippuu, miten tämä oma kunto lähtee kohenemaan. Mä luulen, että herkemmin ehkä reagoidaan siihen, ja jos on kova peliruuhka niin sitten voi olla, että jää joku peli välistä. Se on ihan ok. Meillä on laaja rinki ja on paljon hyviä pelaajia pelipaikoille, niin pystyy tällaisia kierrätyksiä onneksi tekemään.

Eli ei ole sellaista oloa, että yhtään runkosarjan peliä ei saisi väliin?

Ei ole todellakaan sellainen olo, että olisi pakko pelata kaikki.

Vaikka ymmärrän kyllä, että pelinjohto mielellään pitää sinua kentällä.

Niin, toisaalta taas on kirkkaana se mielessä, että paras kunto olisi sitten siellä syksyllä. Niin se saattaa vaatia tällaisia pieniä kompromisseja.

Lataat myös akkuja luonnossa, niin mitä lemppariluontokohteita sulla on tässä Jyväskylän seudulla tai kauempana, mitä suosittelisit ihmisille?

Tykkäsin tosi paljon Etelä-Konneveden kansallispuistosta, se oli kyllä kiva. Ja samoin Leivonmäen kansallispuisto. Ne on molemmat olleet tosi kivoja kohteita.

Nyt lähtee 15. kausi superissa ja olet aloittanut superissa 15-vuotiaana. Eli puoli elämää on mennyt superpesiksen parissa!

Niin mäkin olen laskenut! Oikeasti aika hurjaa!

Eli olet joukkueen kokeneinta kaartia.

Saatan olla joo.

Miltä tuntuu olla konkaripelaaja?

Ei nyt miltään erityiseltä. Olen ehkä sille osastolle kuulunut jo muutamia vuosia. Ei ole mitään sellaista, että ajattelisin sitä jotenkin eri tavalla. Ehkä vähän jollain tavalla rennommin ja kärsivällisemmin osaa suhtautua omaan tekemiseen.

Aika moni nuorempi pelaaja, joka on tullut joukkueeseen, on sanonut haastatteluissa, että tuntuu niin hienolta päästä näiden kokeneiden Kirittärien kanssa pelaamaan, joita on lapsena ihaillut, ja että oppii niin paljon kokeneemmilta pelaajilta.

Onhan se mukavaa, jos pystyy nuoremmille jotakin omalla toiminnallaan antamaan. Mutta samalla viivalla me ollaan kuitenkin siellä joukkueen toiminnassa. Ei se sinänsä muuta mitään.

Mitkä ovat omat tavoitteesi tälle kaudelle?

Varmaan ihan päätavoite on se, että pysyy ehjänä ja pystyisi pelaamaan kauden loppuun asti ilman mitään loukkaantumisia.

Onko jotain, mitä on tarkoitus vielä omassa pelissäsi kehittää?

Sisäpelin monipuolisuutta tässä on harjoiteltu. Lyöntivalikoimaa on tarkoitus vähän laajentaa ja saada varmemmaksi niitä ei-niin-ykkösvaihtoehdon lyöntejä.

Emma Körkkö
Kuva Foto-Antti / Jyrki Röpppänen

Viime kesä oli kunnarivoittoinen ja aina meni kakkospuolelta läpi. Vieläkö sieltä menee tänä kesänä?

Kyllä mä kovasti ihmettelen, jos menee! Mutta saa nähdä. Jälkikäteen ajateltuna ei niistä kunnareista läpilyöntiyrityksiä ollut kuin ehkä puolet. Monet oli sellaisia, että yritettiin saada vain vaihtolyöntiä, ja sitten se sattui menemään läpi.

Taas pelataan vanhalla Hippoksella, vaikka uutta kenttää on odotettu jo vuosikausia. Mitä veikkaat, minä vuonna pelataan uudella Hippoksella ja oletko vielä silloin itse pelaamassa?

Tällä tahdilla luulen, että en ole pelaamassa uudella Hippoksella. Nyt on ainakin kolme kertaa pelattu Hippoksella jäähyväisottelu kauden päätteeksi. Niin, että sitten kun se kenttä oikeasti tuossa valmistuu, niin uskon, että se tulee.

Oletko sitten pelinjohtohommissa tai valmentajana niinä vuosina? Pääsit hallipeleissä vähän maistamaan pelinjohtohommia.

En pelinjohtohommiin kyllä lähde! Mutta valmentaminen ylipäätään on kyllä ollut ihan mukavaa. Se voi olla sellaista, mitä ehkä tulee tulevaisuudessakin tehtyä.

Fanikatsomossa oli aika hyvä aprillipila pesispelistä FC Barcelonan kanssa, mutta jos he kutsuisivat teitä pelaamaan jalkapalloa, niin lähtisittekö?

En mä muista tiedä, mutta kyllä mua kiinnostaisi ainakin. Olen itse pelannut jalkapalloa pitkään, niin se olisi kyllä ihan hauskaa.

Oletko kaivannut sille puolelle?

No, en sen kummemmin ole. Kyllä välillä mietin, että se olisi ihan hauskaa, mutta siitä on niin pitkä aika, kun olen pelannut, että silloin ensimmäisinä vuosina sitä mietti enemmän, mutta nyt ei ole ollut enää moneen vuoteen sellaista oloa, että pitäisi päästä pelaamaan.

Mitäs veikkaat, kenestä leivotaan vuoden pesäpalloilija tänä vuonna? Onko muita vaihtoehtoja kuin Emma Körkkö?

Jaa-a! No, onhan niitä niitä vaihtoehtoja tietenkin, tietenkin on! Mäpäs heitän sellaisen kuin Eeva Mäki-Maukola.

Mikä on parasta pesiksessä kesällä 2022?

Siinähän on varmasti parasta se, kun viihtyy joukkueessa ja tulee onnistumisia yhdessä. Se joukkueena edettävä matka siinä on paras juttu.

Mitä terveisiä lähetät Fanikatsomoon ja katsojille?

Sellaisia terveisiä, että meillä on vappuaattona ensimmäinen harjoituspeli Hippoksella ja seuraavat 7.5., niin siitä lähtee meidän pelikausi käyntiin. Sinne vaan katsomaan!

Tosi paljon kiitoksia tästä haastattelusta ja kentillä nähdään! Ei muuta kuin hyviä treenejä ja ihanaa pelikautta!

Kiitos!

Kummiyritykset

#uuttakohti #liikuntapääkaupunki #jyväskylä #pesis #pesis100

Lue myös