Kirittärien Fanikatsomo haastatteli Ella Mäkelää

Julkaistu 23.02.2022

Ella Mäkelän uralle uutta potkua liiketalouden opinnoista ja uudesta harjoitteluympäristöstä.

Määrätietoisuus ja usko kovaan työhön yleensä palkitaan. Urheilussa tämä näkyy erityisesti ja tästähän meillä on omassa seurajoukkueessa paljonkin esimerkkejä. Vaikka Kirittäret on pelannut pelaajakokeilujen vuoksi varsin ailahtelevan talvikauden – ja nyt täytyy kaikkien muistaa, että pelaajien uskomattoman kova kierrätys on ollut pelinjohdon harkitsema selkeä strateginen päätös – niin yksi pelaaja ainakin on jäänyt mieleen.

Ella Mäkelä pääsi opiskelemaan liiketaloutta Seinäjoen ammattikorkeakouluun viime syksynä. Unelma opiskelupaikasta toteutui, mutta samalla siirtyminen toisenlaiseen harjoitusympäristöön on selvästi tuonut uutta potkua etukenttäpelaajamme esiintymiseen. Seinäjoella myös opiskeleva Mari Mantsinen sai varmasti mieluisan treenikaverin.

Ulkonäköönhän ei tietenkään tulisi naispuolisissa pelaajissa viitata edes sivulauseessa, mutta jotain vieläkin sporttisempaa on tapahtunut Ella Mäkelän olemuksessa sitten viime syksyn. Runko taipuu ketterämmin ja lyönti lähtee entistä vihaisemmin. Treenitunnit ovat menneet ilmeisen putkeen. Huikeaa on ollut katsella myös tulosta: Mäky on ollut talvikauden hallipeleissä Kirittärien tehokkain kotiuttaja.

Näyttäisi siltä, että etukentällä palloja kauhova ja lapalaakallaan Hippoksen yleisöä villitsevä Ella Mäkelä on edennyt yhden ison portaan ylemmäksi urheilu-urallaan. Odotusarvot ensi kesälle ovat korkealla, sillä viime syksynä Kirittärien kotiutusarsenaali jäi yllättävän kapeaksi.

Viime kausi ei ehkä ollut tilastojen valossa Ella Mäkelän paras kausi, mutta tärkeämpää pelaajalle oli varmasti paikan vakiinnuttaminen pelaavassa yhdeksikössä. Etukenttäpelaajalta nähtiin hienoja tappoheittoja isoissa paikoissa. Psyykeltään ilmeisen vahva pelaaja kesti hyvin paineet. Kotiutustilanteita tuli vähemmän, kun mailassa oltiin lähinnä 2-kärjen kotiin tuuppaajana,

Ihmisten kanssa keskustellessa kokee aika harvoin tunteen, että toinen aidosti arvostaa keskustelukumppaniaan. Juuri tämä tekee jutustelusta Ella Mäkelän kanssa erityisen. Sanavalmis, herttainen ja kohtelias nuori nainen sai haastattelijan tuntemaan erityistä mielihyvää olemassaolostaan. Todella positiivinen ja harvinaisen empaattinen ihminen. Näyttää väistämättä siltä, että Mäky saadaan haastateltavaksi useamminkin ensi kesän pelien voittohaastatteluissa.

Moikka Mäky! Sinulla tuntuu olevan aika haipakkaa, kun ei meinattu millään saada tätä haastatteluaikaa sopimaan aikatauluihin. Onko teillä leiriviikonloppu menossa?

No on tosiaan, nyt toki vain harjoitellaan, kun pelejä pelattiin tuossa alkutalvesta aika tiiviisti. Tälle viikonlopulle pääsimme Hippos-hallin keskikaistalle harjoittelemaan – sehän on tosin ensisijaisesti sulkapallolilijoille tarkoitettu alue. On se kuitenkin vähän isompi alue mitä meillä on Graniitissa käytössä, joten ihan hyvä näin. Etenemistä eri lähtöpesiltä olemme treenanneet, niitä on kuvattu ja kennotettu. Sisäpeliä on myös päästy pelaamaan ja illalla vielä jatkamme ulkopeliharjoituksella.

Jos palataan vielä viime kauteen, niin mihin asioihin olet tyytyväinen omassa pelissäsi? Entä missä asioissa pitää vielä petrata?

Sitä olen itsekin pohtinut kauden jälkeen. Ainakin siihen voi olla tyytyväinen, että pysyi terveenä ja suht tasainen kausi tuli pelattua – varsinkin ulkokentällä. Aina on toki parantamisen varaa. Tähän mennessä on menty pitkälti omien vahvuuksien kautta, mutta sisäpeliin haluan vielä parannusta, erityisesti vaihtotilanteiden purkamiseen.

Jäikö itsellesi mieleen omista pelisuorituksista jokin onnistuminen, joka erityisesti lämmitti mieltä?

Viime kauttga ajatellessa kyllä päällimmäisenä on mielessä finaalipelit, vaikka emme sitten siihen omaan tavoitteeseen päässeetkään. Noita huippupelejä on aina hienoa pelata. Tuli siellä muutama hyvä palo heitettyä Porin huippuetenijöistä.

Viime kaudella jäätiin hopealle pitkästä aikaa. Mitä harjoituksellisia teemoja joukkueessa on painotettu, jotta ensi kesänä voitaisiin palata kultakantaan?

No ainakin semmoinen muutos on tehty, että fysiikkavalmennuksessa olemme menneet vielä enemmän yksilöllisemmän harjoittelun suuntaan. Tämä helpottaa valmentajien työtä, kun urheilijat arkirutiinit ovat selkeästi tiedossa. Pelillisesti meillä ei varmastikaan isoja muutoksia olet tullut – aika hyvinhän tuo on mennyt, kun pelasimme syksyllä neljännen kerran peräkkäin finaaleissa.

Olet Kirittärien kasvatti kuten siskosi Vilma. Pelaatte nyt eri joukkueissa, mutta kuinka paljon kauden aikana tulee pidettyä yhteyttä?

Pari vuotta vanhempi isosiskoni Vilma siirtyi tosiaan syksyllä Hyvinkäälle ja jatkaa siellä nyt uraansa. Pidämme kauden aikana paljonkin yhteyksiä, vaikka eri paikkakunnalla asutaan ja pelataan. Vilma on minulle erittäin tärkeä ihminen. Puhumme yleensä paljosta muusta kuin pesäpallosta. Pelaamme kesäisin pari kertaa vastakkain, mutta ei siinä puolin eikä toisinkaan minkäänlaista psyykkausta ole ennen pelejä. Mukava vaan vaihtaa vähän kuulumisia pelin jälkeen.

Mitenkäs sinulla talvikausi noin ylipäätään on sujunut?

Itsellä on tunne, että on mennyt tosi hyvin – ja täytyy olla kiitollinen, että olen myös pysynyt terveenä. Arki on sikäli muuttunut, että pääsin syksyllä opiskelemaan Seinäjoelle liiketaloutta. Syksyllä treenien sovittaminen oli helppoa ja tehdä tosi hyvin mm. fysiikkaa. Mantsisen Marin kanssa on yhdessä paljon treenattu ja olemme olleet Kuusiston Antin vetämässä pesisakatemiassa mukana. Seinäjoella on hienot harjoitteluolosuhteet – on komea halli kuntosalikin löytyy ihan vierestä.
Koronan takia tilanne on nyt taas alkuvuodesta ollut erilainen, koska meidät määrättiin pariksi kuukaudeksi etäkouluun ja olenkin nyt opiskellut etänä täällä Jyväskylässä. Oman joukkueen viikkorytmiin mukaan pääsy on tuonut taas vaihtelua arkeen ja siinä on ollut hieno olla mukana. Opiskelijaelämä tuntuu hienolta, koska viimeiset pari vuotta tein täysipäiväisesti töitä ja harjoittelin sitten sen päälle.

Talven pelejäsi kun olen katsellut, niin olemuksestasi on väkisinkin jäänyt mieleen, että nyt on Mäky kiristänyt ruuvia oikein kunnolla. Noin äkkiseltään voisi sanoa, että lyönnit ovat tulisia ja tuloksellisia ja liikkuvuus ulkokentällä on myös parantunut. Mitä tässä talven aikana oikein on tapahtunut?

No ensinnäkin kiitos paljon – on mukavaa jos tuollaisia tuntemuksia on sinne välittynyt. Tässä on varmasti kysymys myös ihan luontaisesta kehityksestä, kun pelejä ja pelivuosia on tullut lisää. Ehkä tässä kova fysiikkaharjoittelu Katja Saaren opeilla on myös kantamassa hedelmää. Fysiikan kehittyminen on saatu näkymään myös lajisuorituksissa. Juoksuharjoittelussa olemme keskittyneet ehkä vieläkin enemmän lajinomaiseen harjoitteluun, mikä tukee tehtävääni ulkokentällä. Suorituksiin on haettu lisää terävyyttä. Hyvin yksilöidyt harjoitukset ovat kyllä toimineet omalla kohdalla mainiosti. Sisäpelin kehittäminen vaatii puolestaan ison määrän toistoja. Lukkareilta tulee myös pyydettyä enemmän vähän erilaisia syöttöjä. Toistojen kautta se itsevarmuus kuitenkin parhaiten lisääntyy.

Olet ollut harjoituspeleissä joukkueesi paras kotiuttaja. Tuoka tämä minkäänlaista itsevarmuutta tai paineita, jos ajatellaan tulevan kesän suorituksia?

Ihan hyvin on mennyt, toivotaan että vire jatkuu myös kesällä. Toki täytyy kiittää edellä olleitqa pelaajia, jotka ovat sitten tehneet minulle sitä tilannetta kotiutuksia ajatellen. Pitää olla myös hyviä etenijöitä, jotta kaikki natsaa kohdilleen myös kotiutuksissa. Ja tuleehan niitä vähemmän onnistuneitakin osumia vielä talven tässä vaiheessa.

Teillä on joukkueessa paljon tunkua etukentälle, kun harjoitusryhmässä on useita kovia etukenttäpelaajia. Millä pelipaikalla haluaisit ensisijaisesti pelata ensi kesänä?

Vastaan samalla tavalla kuin aina tähän kysymykseen: pelaan sillä pelipaikalla, mikä parhaiten auttaa omaa joukkuetta. Toki jos saan valita, niin mielelläni kyllä pelaan myös ulkopeliä. Tykkäisin itse auttaa joukkuetta sekä sisä- että ulkopelissä. Jokeripuolelle meiltä löytyy nyt entistä leveämpää materiaalia, kun meillä on tarjota kaksi kovaa vasuria (Sara Kujanen ja Ronja Salmela) siihen rooliin. Hienosti ovat nuoret naiset pelanneet. Kilpailu on etukentälle kovaa ja vaikka kliseiseltä se tuntuu, niin pakko sanoa, että oma arki tässä ratkaisee. Kun tekee kaiken mahdollisimman hyvin, niin sille ei sitten voi mitään, jos muut ovat parempia. Oma asenteeni on vain ollut tehdä aina kussakin tilanteessa parhaani.

Mistä löydät motivaation kovaan treenaamiseen?

Kun tässä nyt on päässyt parina vuotena pelaamaan noita playoff-pelejä, niin kyllä se on varmasti yksi iso asia mikä tähän välillä kovaankin treenirääkkiin motivoi. Kun on hyviä pelaajia ja mukavia ihmisiä ympärillä, niin totta kai myös se motivoi kovaan harjoitteluun.

Missä sinulla ovat omat tavoitteet pesäpallourallasi?

Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että tuota en ole kyllä hirveästi ajatellut, en edes sitä kuinka monta pelivuotta tässä vielä on jäljellä. Ehkä sitä vain hakee itselleen aina vain tasaisempaa suorittamista, kun meillä on muuten niin kova joukkue. Ja tietysti ansaitsemaan oman pelipaikkansa joukkueessa.

Mitkä ovat Ella Mäkelälle niitä elämän pieniä hienoja asioita, joista nautit?

Tähän täytyy kyllä vastata ehdottomasti, että läheiset ihmiset. Heidän seuransa palauttaa minut pesiksen maailmasta maan pinnalle. Pelien ja harjoitusten takia tuntuu, että välillä ei millään ehjdi tapaamaan hyviä ystäviä, mutta jälleennäkeminen on sitäkin hienompaa sitten kun siihen päästään.

Olipa hienoa jutella pitkästä aikaa. Jotenkin on jäänyt itselle mielikuva, että Ella Mäkelältä nähdään tulevana kesänä uransa paras pelikausi. Kiitos sinulle vielä paljon ja terveitä päiviä kunhan taas palaat Seinäjoelle opintojen pariin!