Nalle Viljanen: ”Täydennämme naisten Superpesisjoukkuettamme lähivuosina ensisijaisesti omilla junioreilla”

Fanikatsomo tavoitti Kirittärien pelinjohtaja Nalle Viljasen tarkoituksena keskustella hieman menneestä kaudesta ja peilata myös joukkueen tulevaisuuden näkymiä. Kauden päättymisestä on vain reilu kuukausi, mutta seuran urheilutoimenjohtajana toimiva Viljanen on ollut jo vetämässä akatemian treenejä ja visioinut yhdessä muun valmennusryhmän kanssa tulevaisuutta.

Minkälaista aikaa tämä reilu kuukausi sarjan päättymisen jälkeen on ollut pelinjohtajalle?

– Kyllähän tässä aina välillä on pettymyskin käynyt mielessä, mutta vaikka olisi mestaruuskin tullut, niin aina pitää miettiä mitä asioita voidaan vielä hieman viilata tai muuttaa, jotta päästäisiin vieläkin parempaan lopputulokseen seuraavalla kaudella. Pääosin tässä on talvea ja kevättä suunniteltu ja joitain yksittäisiä harjoituksia on pelaajillekin jo vedetty. Monet ovat käyneet myös jo akatemian treeneissä. Huomenna kokoonnumme valmennustiimin kanssa ja käymme yhdessä läpi tulevan kauden suuntaviivoja ja painopistealueita.

Finaalitappio oli varmasti katkera myös pelinjohtajalle – minkälaisiin asioihin mestaruus mielestäsi ratkesi?

– Ehkä me tehtiin pikkuisen enemmän virheitä mihin on normaalisti totuttu tuossa vaiheessa kautta tekemään – sekä ajatus- että suoritustasolla. Viimeisessä supervuorossa annoimme 3 juoksua, kun niitä oli sitä ennen annettu koko pelissä vain yksi ja edellisessä pelissä ei ainuttakaan. Eihän se ollut isosta kiinni, etteikö oltaisi päästy viidenteen peliin, mutta tulosta täytyy kunnioittaa.

Monelle joukkuetta aktiivisesti seuranneelle jäi ehkä semmoinen kuva joukkueesta, että syksyllä monet pelaajat eivät ehkä päässeet aivan sille parhaimmalle tasolleen loppupeleissä ja peli ei kehittynyt parhaimmilleen loppukaudesta niin kuin muutamana edellisenä vuotena. Onko tämä tulkinta väärä?

– Tähän johti ehkä kaksi selkeää takaiskua joukkueessa juuri syksyn ratkaisevien pelien kynnyksellä.  Koronakaranteeni tuli elokuussa juuri vaiheessa, kun meidän piti vielä kehittää peliä ja olimme sen takia kokonaisen viikon ilman yhteistreenejä. Tämän jälkeen tuli Emma Körkön loukkaantuminen ja jouduimme käyttämään paljon energiaa siihen, miten pelasimme omaa peruspeliä sen jälkeen. Sussehan (Kohonen) pelasi siinä erittäin hyvin, mutta emme päässeet hiomaan niitä suunnitelmia, mitä oltaisiin tehty ilman tuota Emman loukkua. Kesän aikana oli jo treenattu tiettyjä uusia juttuja, joita oli alun perin tarkoitus tuoda peliin juuri pudotuspelivaiheessa.

Minkälainen fiilis se on pelinjohtajalla lähteä aina vaan uudestaan alusta syksyllä rakentamaan tulevan vuoden joukkuetta? Mitkä ovat tämän syyskauden suurimmat haasteet valmennuksellisesti?

– Lepoahan tuossa tietysti jokainen kaipasi kauden jälkeen, mutta kun yhteistreenit taas alkavat, niin kyllä ne kummasti tuovat virtaa ja taas sitä jaksaa painaa eteenpäin. Totta kai aina pikku muutoksia tehdään valmennuksellisesti ja joukkueessahan yksi iso muutos on se, että meillä ei ole tällä hetkellä lyöjäjokeria. Sirin lähtö oli ounasteltavissa jo aika kauan ennen kauden päätöstä, mutta teimme päätöksen, että emme lähde siihen hakemaan ulkopuolelta ketään. Meillä on ringissä niin paljon omia lahjakkaita nuoria, että pyrimme sitä kautta sitten täydentämään joukkuetta. Viime vuoden joukkueesta meillä on kuitenkin Emma (Körkkö), Juti (Myllyniemi), Mäkelä ja Tintti (Töyrylä), joilla on potentiaalia lyödä paljon juoksuja. Katsotaan nyt miltä tuo tuleva talvi näyttää – mennääkö sitä kolmella etenijä-/vaihtajajokerilla vai tuleeko sinne sitten myös lyöjiä.

Sanoit tuossa viikko sitten julkisuudessa, että ensi vuonna Kirittäret on parempi kuin koskaan. Ilmeisesti joitakin asioita ollaan sitten tekemässä hieman eri tavalla?

– Uskon vahvasti, että tämän syksyn pettymys pystytään kääntämään positiiviseksi voimavaraksi. Niin nuoret kuin kokeneemmatkin pelaajat haluavat kehittyä edelleen, joten siksi uskon, että ensi vuonna nähdään parasta Kirittärien peliä ikinä. Varmaan pelaajakohtaisia painotuksia harjoittelussa tarkistetaan jossain määrin, samoin roolituksen ja numeroinnin osalta voi tulla pieniä muutoksia. Varsinkin jos joukkueessa ei ole varsinaista lyöjäjokeria, niin katsomme sitten mikä on kenenkin numero, pelataanko kahden vai kolmen kärjen peliä ja niin poispäin.

Puhuit myös, että kokeneempien pelaajien osalta panostetaan entistä enemmän henkilökohtaiseen valmennukseen. Avaatko tätä vähän mitä se käytännössä tarkoittaa?

– Roolin mukaiseen harjoitteluun mennään entistä enemmän, fysiikkaharjoitteluun tulee uutta verta ja sitäkin kautta saamme tuotua pelaajille uusia tuulia valmennukseen. Huomenna käydään isot suuntaviivat valmennuksen kanssa läpi. Toisena leiriviikonloppuna käymme jokaisen pelaajan kanssa omat ’kehityskeskustelut’ läpi eli mitä ajatuksia pelaajilla on oman pelinsä kehittämisestä ja sen jälkeen aletaan räätälöimään pelaajakohtaisia ohjelmia.

Valmennusjohdolla on työstettävänä 20 lahjakasta nuorta pelaajaa. Minkälaisia ajatuksia ryhmästä nyt, kun uusi tarina 2022 on vasta alkamassa?

– 15 vuotta taitaa olla nuorimman (Fanni Käyrä) ja vanhimman (SusanneKohonen) pelaajan ikäero. Tulemme pelaamaan tammikuussa varsin paljon harjoituspelejä ja kaikki harjoitusryhmään kuuluvat pääsevät ottamaan tuntumaa naisten Superin rytmiin ja vauhtiin. Tämä on varsinkin nuorille pelaajille äärimmäisen tärkeää. Meillä on paljon lahjakkaita pelaajia, joita on tarkoitus nostaa 1-3 vuoden kuluessa aina edustukseen asti. Tänä vuonna esimerkiksi Fanni (15 v) ja Iida Pajunen (16 v) olivat vielä c-tyttöikäisiä. Ainoa B-tyttöjen hopeajoukkueesta, joka tuli yli-ikäiseksi, oli Karttusen Venla. Ja hänkään ei pelannut tuossa joukkueessa kesällä kuin muutaman pelin.

– Jännä on myös nähdä miten esimerkiksi Elsa Nyman, joka kärsi viime kesänä jalkavaivoista, kehittyy edelleen pelaajana. Viivi Partanen on toinen pelaaja, jolla on mahdollisuus tunkeutua naisten Superiin jo ensi kaudella. Talvella hallipeleissä ja myös kesän aikana on tarkoitus pyörittää erittäin isoa pelaajarinkiä ja antaa kokeneemmille pelaajille myös huilimahdollisuuksia. Varmaan vähintään 15 pelaajalla tulemme palettia pyörittämään. Kaudelle on kaksi kantavaa teemaa: a) että pysymme terveenä ja b) että kaikki pelaavat syksyllä kauden parasta pesistä. Tärkeää on myös nähdä, miten meidän nuoret itse sarjapeleissä pärjäävät. Jos esimerkiksi ensi syksynä olisi edessä tilanne, että tarvitsemme useampiakin pelaajia, niin tilanteeseen on varauduttu. Seurana meidän lähtökohta on, että seuraavien vuosien aikana omasta Talent-ryhmästä kasvatetaan pelaajia meidän Superpesisjoukkueeseen. Mestaruudesta aiomme toki pelata tulevinakin vuosina.

– Kokoonnumme joukkueen kanssa ensimmäisen kerran ensi torstaina, pidämme aluksi hieman palaveria ja jatkamme siitä seuran päättäjäisiin. Sen jälkeen aloitamme ensimmäisen leiriviikonlopun ja siitä tämä homma taas lähtee rullaamaan.

Haastattelu on julkaistu ensimmäisenä Kirittärien Fanikatsomon Facebook-ryhmässä https://www.facebook.com/groups/kirittaretfanit/

#uuttakohti #liikuntapääkaupunki #jyväskylä #pesis #elämänenergiaa