2021 Finaaliennakko Kirittäret-Pesäkarhut

Ensimmäisen finaaliottelun Harvian otteluennakossa nähdään Emma Körkön mietteet

Kirittärien Fanikatsomo ennakoi koko finaalisarjaa ja Susanne Kohonen kertoo Fanikatsomon haastattelussa niin menneestä kaudesta kuin odotuksista tuleviin finaalipeleihin.

Kirittäret hienoisena ennakkosuosikkina sunnuntaina alkavaan finaalisarjaan

Kirittärien kausi on huipentumassa upeimmalla mahdollisella tavalla. Naiset menivät ennakko-odotusten mukaisesti finaaleihin – vaikkakin välierissä pitkän kaavan kautta. B-tyttöjen finaalipaikka oli sen sijaan monille pesäpallon asiantuntijoille hienoinen yllätys, sillä juuri tänä vuonna erittäin korkeatasoisessa tyttöjen Superpesiksessä kaikki puolivälieräjoukkueet olivat todella kovia. Naisten finaalit alkavat sunnuntaina, B-tytöt lähtevät kullan metsästykseen Hippoksella torstaina 16.09. klo 15:30.

Naisten Superpesiksen finaalit 2021 käynnistyvät siis sunnuntaina Kirittärien kotiluolassa Hippoksella. Kyseessä on vuoden 2019 finaalisarjan Kirittäret vs Porin Pesäkarhut uusinta, mutta mielenkiintoiseksi kohtaamisen tekee se, että joukkueet eivät ole tämän jälkeen kohdanneet kuin kerran. Viime vuosi meni runkosarjan lohkojaon vuoksi siten, että joukkueet eivät kohdanneet lainkaan. Kirittäret oli tämän vuoden elokuussa kotonaan niukasti parempi 2-1, mutta runkosarjan huipennukseksi ennakoitu peli joukkueiden välillä jäi pelaamatta, kun Kirittäret joutui kolmen ottelun koronakaranteeniin.

Vastakkain ovat runkosarjan kaksi selvästi parasta joukkuetta. Kirittärien pelinjohto on varmasti joutunut käyttämään paljon aikaa ottelunauhoitteiden ja tilastojen parissa ottelusarjaan valmistautuessaan, sillä Porin uusi pelinjohtaja Jarkko Pokela on tuonut uutta puhtia porilaisten pelaamiseen ja on tunnettu myös viekkaana viuhkamiehenä.

Pelillisesti finaaleissa kohtaa kaksi erinomaisen hyvää ulkopelijoukkuetta, joten ratkaisut haettaneen enemmän sisäpelin puolelta. Kirittärillä on vastassa aivan yhtä kova kärki kuin Mansea vastaan käydyissä välierissä. Henna Jukan kentällemenoprosentti on hurja 82 ja Emilia Itävalo on sarjan parhaita 1-tilanteen vaihtajia. Ratkaisevaksi voikin nousta miten ensimmäisiä finaalejaan pelaava nuori Tiia Peltonen selviytyy kärjen vaihtajana.

Kotiutusosasto on molemmilla kova. Porilla vastuuta ja onnistumisia ovat jakaneet Susanna Puisto, Emilia Linna ja Pinja Arbelius. Vaihtolyöjien ja kotiuttajien onnistuminen on kuitenkin pitkälti kiinni myös siitä, kuinka hyvin kummankin joukkueen ulkokenttä osaa lukea lyönnit. Ulkopelissä Kirittäret on ollut ehkä himpun verran kovempi, samoin 2-kärki on tehnyt tulosta läpi kauden hieman paremmin kuin porilaisten vastaava.

Ulkopelissäkin Pesäkarhut tarjoaa Kirittärille kovan haasteen. Vastassa on mm. sarjan paras etukenttä Emilia Itävalo – Kaisa-Maija Rosvall, joten pieniin vaihtolyönteihin vaaditaan nyt todella tarkkuutta. Lukkarivaste on Kirittärille myös pykälää kovempi kun Manse-sarjassa. Pesäkarhujen selkävaivat taakseen jättänyt Minttu Vettenranta pelaa uransa parasta pesistä. Kovempaa tolppaa on odotettavissa, käsi riittää hyvin ja hän on erittäin hyvä rytmittämään peliä. Varmasti molempien joukkueiden kaaripeli nousee myös isoon rooliin, kun kullasta taistellaan, sillä vastakkain ovat sarjan kaksi parasta lukkaria.

Kirittäret lähtee hienoisena suosikkina finaalisarjaan, mutta kun pelataan Suomenmestaruudesta, niin mennyt kausi ei kuitenkaan kovin paljoa merkitse. Joukkueen kyky kestää henkisesti painetta ja välillä vähän nihkeämpiäkin jaksoja ratkaisee. Peli-ilmeen on pysyttävä terhakkaana läpi sarjan. Finaalipeleihin kuuluu usein myös ulkokentän pikku hermoilu. Sieltä voi myös hyvin tulla ainakin yhden jos toisenkin jakson ratkaisevia virheitä. Kahden tasaisen joukkueen otatuksissa ulkopelillä on siis myös ilman muuta merkitystä. Kun mestariksi pääsee vasta kolmella voitolla, niin sattumalle ei jätetä näissä peleissä mitään roolia. Parempi voittaa. Ennakko-odotuksissa on, että sarja ei ainakaan kolmessa pelissä ratkea.

Sunnuntaina sitten kaikki kynnelle kykenevät kannustamaan Kirittäriä menestyksekkääseen finaalisarjaan Hippokselle. Syksyn kelit eivät ole enää aivan parhaimmillaan, mutta lämpötila sentään vähän kesäisempi kuin viime aikoina. Ottelu alkaa klo 15:00.

Susanne Kohosen ajatuksia päivää ennen finaalipelejä

111 ottelua ylempiä pudotuspelejä, 6 pronssia ja 4 hopeaa. Susanne Kohonen on sekä mitali- että ottelutilastoissa Kirittärien ylivoimaisesti kokenein pudotuspelien konkari. Nyt hän pelaa siis jo 5. kerran urallaan finaaleissa ja tavoittelee samalla uransa ensimmäistä mestaruutta.

Alkukausi meni etenijäjokerina ja Ella Mäkelän kanssa etukentän vastuuta jakaen, mutta Emma Körkön loukkaantumisen jälkeen Kohonen otti Körkön paikan linjassa ja on ottanut kovan tontin näyttävästi haltuunsa. Vastuun lisääntyminen ulkopelissä on näkynyt myös sisäpelin tehoissa, sillä Kohonen on ollut tärkeässä roolissa 2-kärjen vaihtajana.

Minkälainen kausi itselläsi on mielestäsi ollut, kun pelipaikka on vaihtunut useampaankin otteeseen?

Kausi on ollut pitkä, se on selvä. Korona on vaikuttanut kaikkeen, olemme olleet varovaisia liikkumaan missään. Tekeminen on ollut hyvin rajoittunutta, sillä pesiksen lisäksi on pitänyt pysyä melko pitkälti vain kotioloissa. Tähänkin kuitenkin tottui ja joukkue on ollut se toinen suuri perhe, minkä kanssa on vietetty yhteistä aikaa. Ehkä tämä voidaan nähdä näinä korona-aikoina myös positiivisena asiana, että on yhdessä vietetty normaalia enemmän aikaa. Se on tehnyt meistä myös joukkueena tiiviimmän.

Oma roolini on tosiaan vaihdellut jonkin verran. Sanoin Nallelle (Viljanen) jo keväällä, että mikä tahansa pelipaikka kelpaa ja koitan siinä tehdä kaikkeni joukkueen eteen. Olen mennyt peli kerrallaan ja koittanut keskittyä siihen rooliin, mikä minulle on juuri siihen peliin annettu. En koe, että tämä olisi ollut itselleni mitenkään hankalaa. Yksi peli kerrallaan.

Siirryit heti pudotuspelien alussa tuuraamaan Emma Körkköä ulkokentälle vanhalle omalle pelipaikallesi. Kuinka helppo/vaikea tämä prosessi on ollut ja missä määrin se muutti koko etukentän/polttolinja pelaamista?

Pelasin tuolla pelipaikalla viimeiset 11 vuotta Porissa, joten tavallaan siihen oli helppo tulla. Toisaalta, kun en ollut siinä koko kaudella pelannut, niin ensimmäiset pelit Raumaa vastaan olivat vähän pelituntuman hakemista. Pelaaminen tuolla paikalla tulee kuitenkin aika lailla selkärangasta, ei sitä sen kummemmin tarvitse miettiä. Emman kanssa on käyty pelipaikasta paljon keskusteluja ja olen saanut sitäkin kautta hyviä vinkkejä ja tukea.

Toitte välieräsarjassa faneille paljon sydämentykytyksiä, kun pelit olivat suurelta osin melkoisia trillereitä. Mitenkä pelaajana koit tuon sarjan, jossa nousitte 0-2 tappiotilanteesta sarjan voittoon ja finaaleihin?

Oltiin tyytyväisiä siihen, millä tavalla hoidimme välieräsarjan lopulta meille. Joukkueella ei ollut missään vaiheessa minkäänlaista ahdistusta tai paniikkia siitä, etteikö täältä vielä tulla. Välierien avauksessa meillä oli tosi laimea tunne, vaikea sanoa mistä se sitten lopulta johtui. Pääasia on kuitenkin, että pelimme parani koko ajan.

Aloitat sunnuntaina jo urasi viidennen finaalisarjan. Olet joukkueen selvästi kokenein pudotuspelien pelaaja. Mikä tekee näistä peleistä pelaajalle niin erityisiä?

Täytyy kyllä myöntää, että nämä sytyttävät enemmän kuin runkosarjan pelit. Vastassa on vain huippujoukkueita, pelit ovat tasaisempia ja kun pelataan isoilla panoksilla, niin näissä on mukana aina oma extralataus ja tunnelma. Juuri tämä piiskaa enemmän myös pelaajaa antamaan kaikkensa kentällä. Nautin siitä, kun pelien taso on kova ja molemmat joukkueet tekevät huippusuorituksia. Se tuo lisävirtaa pelaajalle.

Mitä sinulle merkitsee pelata tuota sarjaa juuri Poria vastaan, jota edustit viimeiset 10 vuotta ennen Kirittäriin siirtymistäsi? Siellä on kuitenkin useita pelaajia, joiden kanssa olet pelannut rinta rinnan vuosikaudet?

Onhan siellä näiden vuosien jälkeen tosi paljon ystäviä, muun muassa Henna Juka. Toivottavasti ollaan vielä kauden päätyttyä myös ystäviä, sillä hääjuhla on tulossa muutaman viikon päästä (naurua). Vaikka tunnen sieltä käytännössä kaikki ihmiset, niin peli on kuitenkin peliä. Ei sitä kentällä mieti kuka henkilö siinä on vastassa, vaan enemmänkin pelaajan ominaisuuksia. Tiedän kuitenkin vuosien myötä aika hyvin miltä kunkin lyönnit näyttävät. Nalle ei ole tässä asiassa minua paljoa kiusannut. Joitain pikku vinkkejä olen antanut, mutta kyllä pelinjohto tekee tässä ihan oman taustatyönsä. Onhan se silti hieno hetki lähteä omalle pitkäaikaiselle kotistadionille pelaamaan näitä pelejä.

Sinun ajoistasi Pesäkarhujen pelinjohtaja on vaihtunut. Onko Jarkko Pokela tuonut tänä vuonna jotain uutta porilaisten pelaamiseen?

En ole ihan hirveästi ehtinyt heidän pelejä katsomaan, nyt toki finaalien alla videoita on jonkin verran katsottu. Kyllä heidän pelistään huokuu jonkinlainen raikastumisen meininki pelinjohtajan vaihtumisen myötä. Myös Porin pelaajat ovat kertoneet, että vaihdos oli siinä mielessä hyvä, että se on tuonut joukkueen tekemiseen jotain uutta.

Minkälaisiin asioihin finaalisarja ratkeaa ja missä pelillisissä asioissa Kirittärien pitää olla erityisen valmis?

Molemmat joukkueet pelaavat tosi hyvää ulkopeliä, joten se joukkue, joka pystyy kovempiin ratkaisuihin vaihtotilanteissa ja kotiutuksissa on vahvempi. Uskon siis, että sarja ratkeaa siihen kumpi joukkue pelaa parempaa sisäpeliä. Vastakkain on myös kaksi kovaa lukkaria, joten siinä pitää kyllä kaaren olla todella hereillå ja tarkkana. Väärä-huudoissa ei saa olla yhtään myöhässä, ettei Minttu (Vettenranta) pääse juhlimaan.

Oma peli alkaa olla niin hyvin kuosissa, ettei tässä enää mitään isoja petraamisen paikkoja ole. Ainahan voi toki tehdä asioita paremmin, mutta en löydä mitään yksittäistä asiaa, missä pitäisi vielä parantaa. Toki pikkuisen eri tavalla lähdemme Poria vastaan pelaamaan. Ulkopeliä pitää miettiä paljolti heidän hyviä lyöjiään vastaan.

Tekstit on julkaistu ensimmäisenä Kirittärien Fanikatsomon Facebook-ryhmässä https://www.facebook.com/groups/kirittaretfanit/

#yhdessähuipulla2021 #liikuntapääkaupunki #jyväskylä #pesis #elämänenergiaa