Kirittärien fysiikkaominaisuudet 2: lyöntivoima
Fanikatsomon juhannustauon juttusarjan toisesa osassa käsitellään lyöntivoimaa.
Pesäpallossa huipuilta vaaditaan erinomaisia voimaominaisuuksia heitoissa, lyönneissä ja etenemisessä. Fanikatsomo analysoi 3-osaisessa juttusarjassa yhdessä Nalle Viljasen kanssa Kirittärien pelaajien talven fysiikkatestien tuloksia ja pohdimme mitä absoluuttiset voimatasot merkitsevät lajitehokkuuden kannalta. Tässä juttusarjan toisessa osassa käsittelemme lyöntiä.
Talven testissä pelaajat löivät palloa tutkaan 10 kertaa ja näistä suorituksista rekisteröitiin paras tulos sekä viiden lyönnin keskiarvo. Yksittäistä huipputulosta tärkeämpänä mittarina Viljanen pitää kuitenkin keskiarvoa. Esimerkiksi Emma Körkön 10 lyönnin keskiarvo oli 148 km/h eli osumatarkkuus on huippuluokkaa.
Viiden parhaan osalta tulokset näyttivät tältä:
- Ella Mäkelä 154 km/h (keskiarvo 150 km/h)
- Tinja Töyrylä 153 km/h (ka. 149,4 km/h)
- Emma Körkkö 152 km/h (ka. 150 km/h)
- Ella Korpela 149 km/h (ka. 147 km/h)
- Viivi Partanen 148 km/h (ka. 145,6 km/h)
Pallon etenemisnopeus on siis n. 41-43 m sekunnissa. Näin esimerkiksi etupelaajien mahdollisuus reagoida lähtevään lyöntiin on n. 0,3-0,4 sekuntia.
Lyövän pelaajan tarkoituksena on mennä itse kentälle, siirtää sisäpelaaja seuraavalle pesälle tai kotiuttaa hänet. Lyöntien osalta puhutaan siis joko kentällemeno-, vaihto- tai kotiutuslyönneistä. Missään näistä lyöntivoima ei ole välttämättä keskiössä, koska monet lyöntiratkaisut edellyttävät enemmänkin teknistä taituruutta kuin raakaa voimaa. Niin sanotut taitolyönnit, kuten kumurat, hidastetut, varsilyönnit, pystärit tai erilaiset näpyt voivat olla vaihto- tai kotiutustilanteissa aivan yhtä tehokkaita kuin kovat lyönnit,
Kovan lyönnin onnistuminen edellyttää ns. keskipallo-osumaa. Hyvä lukkari pystyy toisinaan häiritsemään koviakin lyöjiä taktisilla väärillä, korkeilla tolpilla, kierteisellä syötöllä tai sijoittamalla matalia syöttöjä eri puolille lautasta. Voimalyönti on silti onnistunut vasta silloin, kun se läpäisee vastustajan ulkokentän eli lyöjä on pystynyt myös suuntaamaan sen oikein.
Entä minkälaisissa kotiutus-/vaihto-/kentällemenotilanteissa lyöntivoimasta sitten on eniten hyötyä? Kovilla lyönneillä pyritään ensisijaisesti läpilyönteihin vastustajan ulkokentän rajoista (rajaleikkurit 1- ja 2-puolelta), saumoista (polttolinjassa olevien pelaajien väliin jäävät ’aukot’), luukuista (pesävahdin ja polttajan välinen ’aukko’ 2- ja 3-puolella) tai takaa koppareiden tontilta. Näistä kohdista läpilyönnin onnistuminen merkitsee useasti vähintään 2 pesävälin vaihtoa, lyöjälle parhaimmillaan jopa kunnaria. Se mihin lyöjä suuntaa oman kovan lyöntinsä riippuu pelitilanteesta, ulkokentän ryhmityksestä sekä lyöjän omasta kyvystä ennakoida ulkopelaajien liikkeitä.
Kovan lyöntivoiman omaavien pelaajien etuna on se, että ulkokenttä usein ennakoi näiden pelaajien kohdalla kovaa lyöntiä ja vetäytyy yleensä syvemmälle. Tämä antaa mahdollisuuden ja tilaa kotiutus-, vaihto- ja nollatilanteessa käyttää myös teknisempiä lyöntejä, kuten näpyjä tai hidastettuja lyöntejä. Tämä korostaa myös voimalyöjien tarvetta hallita laaja lyöntivalikoima.
Kirittärien kolme kovinta lyöjää pelaavat kaikki ensisijaisesti kotiuttajan roolissa. Pelinjohtajan näkökulmasta hyvältä kotiuttajalta siis vaaditaan kovaa lyöntinopeutta. Körkkö ja Korpela (joka kuitenkin on ensisijaisesti etenijä) ovat kunnostautuneet myös läpilyönneissä.
Tältä TOP5-listalta puuttuu Siri Eskola, joka on ollut yksi Kirittärien viime vuosien tehokkaimmista kotiuttajista. Sirin peruskotiutuslyönti on vahvasti yläkierteinen, polttolinjan ja koppareiden väliin painuva kupperi. Se vaatii erittäin hyvää silmä-pallo-maila -koordinaatiota ja on teknisesti selvästi vaativampi kuin raakaa voimaa vaativa kotiutuslyönti.
Viivi Partanen oli testien yllättäjä, sillä hän löi testeissä puoliviistolla, mikä tiputtaa lyöntinopeutta perinteisesti n. 4-5 km/h. Testien perusteella Viivillä on valmiudet todella koviin lyönteihin, mutta hän käyttää sekä kentällemeno- että vaihtolyönneissään paljolti pystymailaa.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisenä Kirittärien Fanikatsomon Facebook-ryhmässä https://www.facebook.com/groups/kirittaretfanit/
#yhdessähuipulla2021 #liikuntapääkaupunki #jyväskylä #pesis #elämänenergiaa #kirittaret #kirittärienfanikatsomo
